4. MUU MAAILMANKAIKKEUS

  4.1.

Muut galaksit

Tähdet ja tähtienvälinen aine muodostavat suurempia kokonaisuuksia, galakseja. Ne jaetaan ulkonäkönsä perusteella mm. spiraali-, ellipsi-, kääpiö- ja epäsäännöllisiin galakseihin. Linnunrata on tavallinen spiraaligalaksi. Meitä lähinnä ovat epäsäännölliset galaksit Suuri ja Pieni Magellanin pilvi sekä spiraaligalakseista Andromedan galaksi. Nämä voidaan erottaa taivaalta myös paljain silmin. Aktiivisessa galaksiytimessä syntyy suuria määriä energiaa. Säteily tulee niissä pieneltä alueelta ja sen lähde on pieni. Esimerkkeinä näistä ovat mm. kvasaarit sekä ehkä supermassiiviset mustat aukot.

  4.2.

Galaksiryhmät ja -joukot

Galaksit kuuluvat yleensä galaksiryhmiin tai -joukkoihin. Galaksiryhmät ovat galaksijoukkoja pienempiä ryhmittymiä, joissa galakseja on korkeintaan muutamia kymmeniä. Galaksijoukossa on vähintään useita kymmeniä galakseja. Tunnetuin galaksiryhmä on Paikalliseen galaksiryhmä, johon myös Linnunrata kuuluu. Linnunradan lähellä on myös suuri Virgon galaksijoukko.

  4.3.

Maailmankaikkeuden synty ja kehitys

Havainnot osoittavat, että maailmankaikkeus laajenee. Jos laajeneminen on ollut jatkuvaa, avaruuden ainetiheys on ollut hyvin suuri n. 15 miljardia vuotta sitten, joka lienee myös maailmankaikkeuden ikä. Alkuräjähdysteoriaa (Big Bang) tukevia havaintoja ovat mm. kaukaisten kohteiden punasiirtymät, alkuaineiden osuudet maailmankaikkeudessa sekä 3 K taustasäteily. Maailmankaikkeus voi jatkaa laajenemistaan ikuisesti tai lopettaa sen ja alkaa supistua, josta seurannee aikaa myöten suuri rysäys.

  4.4.

Elämää maailmankaikkeudessa

Maa on toistaiseksi ainoa taivaankappale, jolla tiedetään olevan elämää. Vieraiden sivilisaatioiden etsimistä kutsutaan SETIksi (Search for ExtraTerrestiel Intelligence). Vieraille sivilisaatioille tarkoitettuja radioviestejä on lähetetty vuodesta 1974 lähtien isoilla radioteleskoopeilla.

ALKUUN

1. YLEISKATSAUS

2. AURINKOKUNTA

3. LINNUNRATA