2. AURINKOKUNTA

  2.1.

Maapallo

   2.1.1.

Liike ja sen seuraukset

Maa kiertää Aurinkoa noin 150 miljoonan km:n etäisyydellä kiertoajan ollessa vuosi sekä pyörähdysajan oman akselinsa ympäri vuorokausi. Maan pyörimisakselin kaltevuus ratatasoon verrattuna aiheuttaa vuodenajat.

Yön ja päivän raja maapallolla.

   2.1.2.

Ilmakehä ja sen ilmiöt

Ilmakehän luonnonilmiöitä ovat revontulet, halot, meteorit sekä muut valoilmiöt. Maan pinnalle asti päässyttä kappaletta sanotaan meteoriitiksi.

  2.2.

Kuu

   2.2.1.

Kuun vaiheet ja sen seuraukset

Kuu on Maan lähin naapuri avaruudessa. Sen etäisyys Maasta on noin 380 000 km sekä kiertoaika Maan ympäri kuukausi. Aurinko valaisee Kuusta sen Auringon puolella olevan puoliskon. Kuun kiertäessä Maata, Kuun vaiheet vaihtelevat uudenkuun (Kuu Auringon ja Maan välissä) ja täydenkuun (Maa Auringon ja Kuun välissä) välillä. Joskus voi tapahtua myös auringonpimennys tai kuunpimennys.

Miltä Kuu näyttää tänään?

   2.2.2.

Vuorovesi-ilmiö

  2.3.

Aurinko

Aurinkokunnan kokonaismassasta 99,9 % sijaitsee Auringossa. Auringon ulointa pintakerrosta nimitetään koronaksi. Aurinko on tavallinen tähti, joka syntyi noin 5 miljardia vuotta sitten. Se saa säteilemänsä energian fuusioimalla ytimessään vetyä heliumiksi. Vedyn loppuessa Auringosta tulee punainen jättiläinen, jolla on tiivis keskusta ja harvat ulko-osat. Myöhemmin vain kuuma keskusta jää jäljelle, jolloin Auringosta tulee valkea kääpiö. Lopulta se vielä jäähtyy hitaasti mustaksi kääpiöksi.

Aurinkoaiheisia linkkejä

  2.4.

Muut planeetat kuineen

Maankaltaisista planeetoista Merkuriuksella ja Venuksella ei ole kuita, mutta Maalla on yksi ja Marsilla kaksi kuuta, Phobos ja Deimos.
Nykytiedon mukaan jättiläisplaneetoista Jupiterilla on 16, Saturnuksella ainakin 20, Uranuksella 15 ja Neptunuksella 8 kuuta. Plutolla, joka ei kuulu eo. ryhmiin, on yksi kuu, Kharon.

Multimediakierros Aurinkokunnassa.
Kuvia planeetoista (linkkejä).
Planeetat tässä kuussa.
Kasvot Marsin pinnalla 1976.
Kasvot Marsin pinnalla 1998.

  2.5.

Muut kiertolaiset

Aurinkokuntaamme kuuluu lisäksi kymmeniätuhansia pikkuplaneettoja eli asteroideja (suurin Ceres), suuri määrä komeettoja (tunnetuin Halleyn komeetta) ja meteoroideja sekä planeettainvälistä kaasua ja pölyä.

Kuvia asteroideista ja komeetoista.

  2.6.

Aurinkokunnan valloitus

Juri Gagarin suoritti ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon vuonna 1961. Kuu on ainoa vieras taivaankappale, jonka pinnalla on ihminen käynyt. Kaikkiaan 12 ihmistä kävi Kuun pinnalla kuudella Apollo-lennolla vuosina 1969-1972. Nykyään avaruustutkimusta tehdään pääasiassa satelliittien, avaruusluotaimien tai miehitettyjen avaruusasemien avulla.

Tietoja eri satelliiteista.
Avaruustutkimuksen historiaa

ALKUUN

1. YLEISKATSAUS

3. LINNUNRATA

4. MUU MAAILMANKAIKKEUS