Viikinkien uskomukset

Melkein kaikki vanhoja uskontoa koskevat kirjoitelmat ovat kristittyjen tekemiä ja laajimmat niistä on kirjoitettu jo useita satoja vuosia kristinuskon tulon jälkeen. Tärkein tiedon lähde on Vanhempaan Eddaan sisältyvät jumalia koskevat runot, jotka on kirjoitettu muistiin 1200-luvulla, sekä Snorri Sturlosonin runousoppia käsittelevä teos, joka on tehty vuoden 1220 vaiheilla. Se sisältää koko muinais-Norjan mytologian. Erilaisten havaintojen mukaan on todettu, ettei pohjoismainen uskonto kiinnostanut ollenkaan lähetyssaarnaajia.

Varhaisista lakiteksteistä ja 1100- ja 1200-lukujen historianteoksista saadaan myös tietoa pakanallisista tavoista. Joistain kuvista on myös saatu jonkinlainen kuva erilaisista rituaaleista ja seremonioista, kuvien tulkinnan vaikeudesta huolimatta. Paikannimet kertovat, että mikä Jumala oli siellä suosittu. Kristinuskoa edeltävä uskonto oli paljon suvaitsevampi kuin kristinusko. Siihen kuului monia Jumalia ja se omaksui uusiakin. Jumalat olivat monista yliluonnollisista olennoista tärkeimpiä ja heillä oli jokaisella oma roolinsa, jonka mukaan he vastasivat jostakin ihmiselämän tärkeästä puolesta. Ne käyttäytyivät ihmisten tavoin, elämällä esimerkiksi yhteisöissä ja jakautuivat kahteen perhekuntaan: aasoihin ja vaneihin. Aasojen perhe oli laajempi.

Aasojen johtaja oli Odin, kaikkitietävä valtias, viisauden, runouden ja taistelun Jumala. Hän oli erilainen kuin muut jumalat - hän oli hurja, arvaamaton ja oli hankkinut itselleen paljon merkillisiä kykyjä mystisillä ja yliluonnollisilla toimillaan, jotka olivat saattaneet hänet kosketuksiin kuoleman kanssa. Odin oli yksisilmäinen, koska oli antanut toisen silmänsä pois saadakseen juoda viisauden lähteestä. Hänellä oli keihäs aseenaan ja ratsasti kahdeksanjalkaisella Sleipner -hevosella. Hänellä oli myös kaksi korppia Hugin ja Munin, mitkä ottivat selvää kaikista maailmalla tapahtuvista asioista.
Odin asui Valhalla -nimisessä paikassa. Odinia palvoi ennen kaikkea kuninkaan, sotapäälliköt ja heidän sotilaansa. Paikan nimet viittaavat siihen, että Tanskassa ja Göötan maalla harrastettiin virallista Odinin kulttia, mutta Norjan ja Islannin asukkaiden mieliin Odin ei ole liioin vaikuttanut.

Freija

Freija on rakkauden jumalatar, Frejn sisar ja Njordin tytär. Hänellä on lahjoja noituuteen sekä intohimo sotiin ja taisteluihin. Hän jakoikin kuolleet soturit Odinin kanssa. Perjantai oli Freijan päivä (fredag).

Odin

Odin oli ylijumala, joka hallitsi kaikkia jumalia. Odin oli sekä sodan ja kuoleman että myös viisauden jumala. Odin keräsi itselleen joka päivä tietoja maailmasta. Hän lähetti kaksi korppiaan aamuisin maailmalle ja puolen päivän aikaan nämä palasivat takaisin kertomaan Odinille kaiken, mitä olivat nähneet ja kuulleet. Jos ihmiset näkivät korpit, he tiesivät että Odin oli hyväksynyt uhrit, jotka hänelle oli uhrattu. Jos hän sai kuulla korpeilta jotakin huonoa maailmasta, hän saattoi synnyttää sodan kansojen välille tai muutoin aiheuttaa kuolemaa. Korpit myös nokkivat kuolleiden ruumiita ja senkin takia niitä pelättiin. Odinin nimestä tulee sana "onsdag" eli keskiviikko. Se kuvastaa Odinin tärkeyttä ja suuruutta. Koska hän oli jumalista keskeisin, on hänet sijoitettu viikon keskelle.

Thor

Thor on Odinin ja Jordin poika. Hänellä on Siv-vaimonsa kanssa Mode-poika ja Trud-tytär. Hän piti yllä lakia ja järjestystä. Oikeudenmukaisuutta tärkeämmäksi nousi kuitenkin niitä ylläpitävä sodankäynti ja niin hänestä tuli sodan jumala. Kovan taisteluintonsa vuoksi Thor oli myös ukkosen jumala. Thor oli kaikkien hyvien haltijoiden johtaja ja häntä palvottiin ihmisten keskuudessa, koska Thor suojeli ihmisiä jättiläisiltä. Viikonpäivistä torstai (thorsdag) oli pyhitetty Thorille.

Teksti: Jesse Matikainen, Heikki Saksala, Sami Salonen ja Kalle-Matti Toivonen
Nettisivun teko: Timo Muola

TAKAISIN MYYTIT JA LEGENDAT -VALINTASIVULLE

TAKAISIN PÄLKÄNEEN YHTEISKOULUN PÄÄSIVULLE