VIIKINKIEN JUMALAT,
LAIVAT, KAUPPA JA ASEET

 


Tor-jumala

Tor-jumala ja Torin vasara

Tor:
Odinin ja Maan poika Tor oli viikinkien taivaan ja ukkosen jumala. Hänen aseenaan toimi Mjölner-vasara, joka toimi samalla tapaa kuin bumerangi, eli palasi aina heittäjänsä käteen. Monet viikingit kantoivat kaulassaan Torin kunniaksi tehtyä pienoisvasaraa.



Odin-jumala

Odin-jumala tulimiekkansa kanssa

Odin:
Odin oli viikinkien jumalista vahvin ja suurin. Hän oli taistelun jumala. Hän joutui luopumaan toisesta silmästään, jotta hän voisi juoda Mimerin lähteestä tiedon vettä. Odin käytti aseenaan tulimiekkaa. Runouden sima oli hänen lahjansa ihmisille.



Viikinkilaiva

Viikinkilaiva

Viikinkilaivat:
Viikingit käyttivät laivojaan kulkuvälineenä kauppamatkoillaan, ryöstöretkillään ja tutkimusretkillään. Laivat olivat koristeltu taidokkaasti tehdyin veistoksin ja kuvin. Laivan nokassa oli yleisesti lohikäärmeen päätä esittävä puuveistos, jonka tarkoitus oli pelottaa vastustajaa. Suuret päälliköt saatettiin polttohaudata laivoissaan.



Raivoisa berserkki

Berserkki:
Sanalla berserkki on tarkoittanut eräänlaista karhuntaljavaatetta, jota käyttää viikinkien sodanjumala Tyr. Berserkit kiihottivat itsensä suureen taisteluvimmaan ennen taistelua, jolloin he kykenivät olemaan erittäin vaarallisia taistelijoita. Berserkit kuvataan usein raivoissaan puremassa kilpiään.



Kirvesmies

Kirvesmies

Aseet
Viikingit olivat usein aseistautuneet monin asein, esim. miekoin, kirvein, keihäin ja veitsin. Jokaisella soturilla oli yleensä myös kilpi.



Viikinkipäällikkö

Viikinkipäällikkö

Viikinkien päälliköiden aseet olivat muiden aseita taidokkaammin tehty ja koristeltu. Yleensä viikinkien kypärissä ei ollut sarvia, vaikka niin luullaankin. Tosin ei voi jättää pois sitä mahdollisuutta, että niitä olisi ollut esim. päälliköiden ja muiden isojen herrojen kypärissä ja muissa värmeissä.


KAUPANKÄYNTI

Viikingit kävivät paljon kauppaa muun maailman kanssa. Yksi syy viikinkien rikkauksiin on ollut heidän kaupankäyntinsä arabien kanssa. Arabit maksoivat hopealla, jonka he olivat louhineet kaivoksistaan, viikingeille ostamiaan turkkeja vastaan. Tuohon aikaan arabit kokivat niin sanotun 'hopeakuumeen', joten Skandinaviaan kulkeutui paljon islamista tuotuja hopeakolikoita.
Kauppaa oli lähinnä vaihtokauppana; tavaraa vaihtokaupattiin toiseen hetken mielijohteen mukaan. Hopeaa pidettiin käypänä rahana, josta johtuen melkein mitä vain saattoi ostaa tai myydä hopealla. Hopeakolikon arvokkuus riippui täysin kolikon painosta ja myös hopeakorut kävivät yleensä maksuvälineistä, kunhan niistä leikattiin ensiksi sopivan suuruinen pala irti.

Viikinkien käytössä ollut 16-merkkinen Futhark-riimujärjestelmä oli kaupalle ja kulttuurille erittäin tärkeää. Riimut olivat olleet suunniteltu puuhun kaiverrettaviksi. Ne muodostuivat suorista urista, jotka oli ollut helppo kaivertaa puuhun. Riimuihin ei kuulunut vaakasuuntaisia (puun syitten kanssa ristiin meneviä) uria. Riimujen takia kirjoittaminen oli erittäin halpaa (puukko löytyi lähes joka kodista ja puuta, jota käytettiin alustana, sai metsästä) verrattuna muun Euroopan muste ja pergamentti -järjestelmään, joten melkein jokainen kauppias osasi tehdä muistiinpanoja kaivertamalla uria puuhun.


Teksti: Lasse, Vili, Antti, Petri ja Timo M.
Mustavalkopiirrokset: Petri ja Lasse
Kuvien skannaus: Lasse
Kuvien käsittely sekä nettisivun teko: Timo Muola


TAKAISIN MYYTIT JA LEGENDAT -VALINTASIVULLE

TAKAISIN PÄLKÄNEEN YHTEISKOULUN PÄÄSIVULLE