
Tor-jumala ja Torin vasara
Tor:
Odinin ja Maan poika Tor oli viikinkien taivaan ja ukkosen jumala.
Hänen aseenaan toimi Mjölner-vasara, joka toimi samalla tapaa kuin
bumerangi, eli palasi aina heittäjänsä käteen. Monet viikingit kantoivat
kaulassaan Torin kunniaksi tehtyä pienoisvasaraa.

Odin-jumala tulimiekkansa kanssa
Odin:
Odin oli viikinkien jumalista vahvin ja suurin. Hän oli taistelun jumala.
Hän joutui luopumaan toisesta silmästään, jotta hän voisi juoda Mimerin
lähteestä tiedon vettä. Odin käytti aseenaan tulimiekkaa.
Runouden sima oli hänen lahjansa ihmisille.

Viikinkilaiva
Viikinkilaivat:
Viikingit käyttivät laivojaan kulkuvälineenä kauppamatkoillaan, ryöstöretkillään ja
tutkimusretkillään. Laivat olivat koristeltu taidokkaasti
tehdyin veistoksin ja kuvin. Laivan nokassa oli yleisesti lohikäärmeen päätä
esittävä puuveistos, jonka tarkoitus oli pelottaa vastustajaa.
Suuret päälliköt saatettiin polttohaudata laivoissaan.

Berserkki:
Sanalla berserkki on tarkoittanut eräänlaista karhuntaljavaatetta,
jota käyttää viikinkien sodanjumala Tyr. Berserkit kiihottivat itsensä
suureen taisteluvimmaan ennen taistelua, jolloin he kykenivät olemaan
erittäin vaarallisia taistelijoita. Berserkit kuvataan usein raivoissaan
puremassa kilpiään.

Kirvesmies
Aseet
Viikingit olivat usein aseistautuneet monin asein, esim. miekoin,
kirvein, keihäin ja veitsin. Jokaisella soturilla oli yleensä myös kilpi.

Viikinkipäällikkö
Viikinkien päälliköiden aseet olivat muiden aseita taidokkaammin
tehty ja koristeltu. Yleensä viikinkien kypärissä ei ollut sarvia,
vaikka niin luullaankin. Tosin ei voi jättää pois sitä mahdollisuutta,
että niitä olisi ollut esim. päälliköiden ja muiden isojen herrojen
kypärissä ja muissa värmeissä.
KAUPANKÄYNTI
Viikingit kävivät paljon kauppaa muun maailman kanssa. Yksi syy viikinkien
rikkauksiin on ollut heidän kaupankäyntinsä arabien kanssa. Arabit maksoivat
hopealla, jonka he olivat louhineet kaivoksistaan, viikingeille ostamiaan
turkkeja vastaan. Tuohon aikaan arabit kokivat niin sanotun 'hopeakuumeen',
joten Skandinaviaan kulkeutui paljon islamista tuotuja hopeakolikoita.
Kauppaa oli lähinnä vaihtokauppana; tavaraa vaihtokaupattiin toiseen hetken
mielijohteen mukaan. Hopeaa pidettiin käypänä rahana, josta johtuen melkein
mitä vain saattoi ostaa tai myydä hopealla. Hopeakolikon arvokkuus riippui
täysin kolikon painosta ja myös hopeakorut kävivät yleensä maksuvälineistä,
kunhan niistä leikattiin ensiksi sopivan suuruinen pala irti.
Viikinkien käytössä ollut 16-merkkinen Futhark-riimujärjestelmä oli kaupalle
ja kulttuurille erittäin tärkeää. Riimut olivat olleet suunniteltu puuhun
kaiverrettaviksi. Ne muodostuivat suorista urista, jotka oli ollut helppo
kaivertaa puuhun. Riimuihin ei kuulunut vaakasuuntaisia (puun syitten kanssa
ristiin meneviä) uria. Riimujen takia kirjoittaminen oli erittäin halpaa
(puukko löytyi lähes joka kodista ja puuta, jota käytettiin alustana, sai metsästä)
verrattuna muun Euroopan muste ja pergamentti -järjestelmään, joten melkein
jokainen kauppias osasi tehdä muistiinpanoja kaivertamalla uria puuhun.
Teksti: Lasse, Vili, Antti,
Petri ja Timo M.
Mustavalkopiirrokset: Petri ja Lasse
Kuvien skannaus: Lasse
Kuvien käsittely sekä nettisivun teko: Timo Muola
TAKAISIN MYYTIT JA LEGENDAT -VALINTASIVULLE
TAKAISIN PÄLKÄNEEN YHTEISKOULUN PÄÄSIVULLE