Seuraavaksi muutamia kansan kertomia tarinoita kirjasta Myytillisiä tarinoita, jonka on toimittanut Lauri Simonsuuri. Tarinat ovat tyypillisiä kansan omia myyttitarinoita.

Piru ja Luther
Piru muhkean herran hahmossa haastoi kerran Lutheruksen oikeuteen, sillä Lutherus oli pirulle paljon pahaa tehnyt. Lutherus meni, ja piru tuli myös. Oikeussalissa havaitsi Lutherus tuon muhkean herran päässä kaksi pientä sarven tynkää, sillä vaikka piru muuten sai itsensä muutetuksi aivan ihmisen näköiseksi, niin sillä oli kuitenkin jäljellä jotakin, josta sen tunsi, vaikkapa vain toinen siipi tahi jalka taikka joki pieni karvainen kohta ihossa, sarven tyngät tms. Kun Lutherus sarven tyngät havaitsi, niin hän sanoi: "Vai sinäkö se oletkin! Tee nyt itsesi niin suureksi ja ruman näköiseksi kuin voit." Silloin piru yht'äkkiä tuli niin suureksi, että täytti koko oikeussalin ja niin peljättävän näköiseksi, että kaikki käräjäherrat kauhistuivat. Sitten Lutherus sanoi: "Tee nyt itsesi niin pieneksi kuin voit." Silloin piru samassa muuttui niin pieneksi, että sen tuskin saattoi nähdä. Nyt Lutherus pisti akkunan lyijyisen kehykseen neulalla reiän ja sano pirulle: "Mene nyt tuosta matkaasi." Ja pirun täytyi neulan reiästä tunkeutua ulos. Vaan vielä sen mentyäkin oli oikeussali täynnä tulikiven katkua.

Laitila

Pirityinen
Oli kerran eräs Ähtärin mies ostanu naapuriltaan pirityisen. Pirityinen oli olento, joka isännälleen tuottaa rahaa tai tavaraa määräyksen mukaan. Muodoltaan on pirityinen sitsontiaisen näköinen. Kun hän kyllästyi sitä pitämään, myi hän sen, mutta vaikka hän olisi sen kuinka usein myynyt, niin se ei mennyt pois. Pirityisen voi nimittäin myydä kolme kertaa ja joka sen kolmannen kerran ostaa sillä se pysyy. Isäntä tuli lopuksi niin kipeäksi, että pelkäsi jo kuolevansa. Hän yritti päästä pirityisestä erilleen, mutta siitä ei tullut mitään. Kun isäntä makasi sairaana sängyssä, oli pirityisen aina hänen rinnallaan. Isäntä oli panettanut sen välissä räsyjen sisälle ja upottanut sen järveen, mutta pois se sieltä tuli. Kerran se oli rasukääreessä paiskattu palavaan uuniin, mutta se ei palanut, tuli vain uunista pois ja meni sairaan isännän rinnalle istumaan. Kun isännästä viimein lähti henki, meni pirityinen hänen suuhunsa ja jäi sinne.

Töysä

TAKAISIN MYYTIT JA LEGENDAT -VALINTASIVULLE

TAKAISIN PÄLKÄNEEN YHTEISKOULUN PÄÄSIVULLE