Seuraavaksi muutamia kansan kertomia tarinoita kirjasta Myytillisiä tarinoita, jonka on toimittanut Lauri Simonsuuri. Tarinat ovat tyypillisiä kansan omia myyttitarinoita.

Oli kerran eräs Ähtärin mies ostanu naapuriltaan pirityisen. Pirityinen oli olento, joka isännälleen tuottaa rahaa tai tavaraa määräyksen mukaan. Muodoltaan on pirityinen sitsontiaisen näköinen. Kun hän kyllästyi sitä pitämään, myi hän sen, mutta vaikka hän olisi sen kuinka usein myynyt, niin se ei mennyt pois. Pirityisen voi nimittäin myydä kolme kertaa ja joka sen kolmannen kerran ostaa sillä se pysyy. Isäntä tuli lopuksi niin kipeäksi, että pelkäsi jo kuolevansa. Hän yritti päästä pirityisestä erilleen, mutta siitä ei tullut mitään. Kun isäntä makasi sairaana sängyssä, oli pirityisen aina hänen rinnallaan. Isäntä oli panettanut sen välissä räsyjen sisälle ja upottanut sen järveen, mutta pois se sieltä tuli. Kerran se oli rasukääreessä paiskattu palavaan uuniin, mutta se ei palanut, tuli vain uunista pois ja meni sairaan isännän rinnalle istumaan. Kun isännästä viimein lähti henki, meni pirityinen hänen suuhunsa ja jäi sinne.